Niina Jurva
476
Olen 36-vuotias koulutuspolitiikan ammattilainen, Kemistä lähtöisin oleva espoolainen perheenäiti. Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri ja tällä hetkellä työskentelen opetusministerin erityisavustajana.
Olen ehdolla Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoon vasemmistoliiton ehdokkaana. Näissä vaaleissa valitaan päättäjät ensimmäistä kertaa Suomen 21 aluevaltuustoon päättämään meidän jokaisen sosiaali- ja terveyspalveluista. Vaaleissa päätetään, miten ja kenen ehdoilla sosiaali- ja terveyspalvelut rakennetaan ja minkälaisin ehdoin työtä tehdään.
Olen ehdolla, koska minulle tärkeää on, että jokaisella kansalaisella on oikeus terveyteen ja hyvinvointiin ikään, varallisuuteen tai asuinpaikkaan katsomatta koko Länsi-Uudenmaan alueella.
Lähipalvelut turvattava koko Länsi-Uudenmaan alueella
Uusi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue vastaa jatkossa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä ja myös niiden sijoittumisesta. Minulle on itsestäänselvää, että palvelut pitää järjestää lähellä ihmistä, eikä keskittää niitä vain suuryksiköihin tai suurille paikkakunnille. Jokaisen alueen asukkaan arjen palvelut tulee jatkossakin löytyä kohtuullisen matkan päässä kotoa. Esimerkiksi neuvola- ja terveyskeskuspalvelut tulee mielestäni löytyä jokaisesta Länsi-Uudenmaan kunnasta.
Digitaaliset palvelut täydentävät palveluvalikoimaa, mutta esimerkiksi vanhuspalveluissa täytyy mahdollistaa myös inhimillinen kontakti eikä huonokuntoisilta vanhuksilta voida edellyttää uuden teknologian haltuunottoa. Arvokas vanhuus on jokaisen ihmisen oikeu
Sote-alan työolot ja palkkaus kuntoon
Suomessa sote-alan työvoiman tarve on jo nyt kriittinen ja tulee väestön ikääntymisen sekä ammattilaisten eläköitymisen seurauksena pahenemaan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on joutunut erityisesti koronan aikana äärimmäisen lujille. Alan ammattilaiset ovat yleensä työlleen omistautuneita, tunnollisia työntekijöitä ja uupumusta lisää, mikäli työtä pysty tekemään resurssipulan tai huonon johtamisen vuoksi laadukkaasti.
Hyvinvointialueet tulevat olemaan alueiden suurimpia työnantajia ja niiden tulisi olla ovat myös parhaita työnantajia. On varmistettava, että työehdot ovat kilpailukykyiset. Länsi-Uudellemaalle tarvitaan toimenpideohjelma, jossa selvitetään rekrytointitarpeet ja linjataan konkreettiset toimet, joilla ammattilaisten työnjakoa selkeytetään, työprosesseja kehitetään sekä työehtoja ja työoloja parannetaan.
Matalan kynnyksen tukea lapsiperheille
Länsi-Uudenmaan alueella asuu paljon perheitä, joiden omat turvaverkot saattavat olla kaukana muualla Suomessa. Matalan kynnyksen maksuttomilla palveluilla voidaan estää perheiden uupumista ja sitä kautta muita ongelmia. Perhepalveluita tulisi koota “yhden luukun” alle, jotta palvelut löytyvät helposti ja asiakassuhteista tulee pitkäjänteisiä.
Oppilashuollon palvelut tulee tarjota lähellä lapsia ja nuoria eli päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa.
Lastensuojelun on pystyttävä turvaamaan lasten oikeudet. Jotta asiakasturvallisuus voidaan taata, tulee lastensuojelun sosiaalityöntekijällä olla vastuullaan korkeintaan 25 lasta. Länsi-Uudellamaalla on panostettava riittävästi työoloihin ja palkkaukseen, jotta saadaan rekrytoitua pysyviä työntekijöitä. Lastensuojelua ei voi jättää yksityisten toimijoiden hoidettavaksi vaan tarvitaan myös hyvinvointialueen omia yksiköitä.
Päihde- ja mielenterveyspalvelut uudistettava
Suomessa jokainen ihminen on jollain tavalla tekemisissä päihdeongelman kanssa. Jos omassa suvussa ei ole ongelmia, näkyvät ongelmat vähintäänkin kaduilla ja uutisissa. Suomessa ollaan epäonnistuttu päihdehaittojen torjunnassa ja riippuvuus nähdään edelleen ihmisen omana valintana vaikka kyseessä on sairaus. Päihteiden käyttö ei saisi olla esteenä mielenterveyspalveluiden saamiseksi.
Mielenterveyspalveluissa tarvitaan nykyistä enemmän nopeasti tarjottavia matalan kynnyksen palveluita, joihin pääsee myös ilman lähetettä. Kynnyksetön hoitoon pääsy on potilaalle yksinkertaista ja helpottaa hoitoon hakeutumista jo ennen kuin tilanne muuttuu vakavaksi.
Erityisesti lasten ja nuorten sekä työelämän ulkopuolella olevien mielenterveyspalveluissa on isoja puutteita ja itsetuhoiset tai muuten vakavasti oireilevat lapset saattavat joutua odottamaan hoitoon pääsyä kuukausia. Lasten perustason mielenterveyspalveluita on lisättävä myös Länsi-Uudellamaalla.
Miksi Vasemmisto?
Olen ollut tavalla tai toisella mukana politiikassa jo yliopistoajoista lähtien. Viime vuosina olen myös työskennellyt sekä eduskunnassa, että nyt valtioneuvoston tasolla ministerin erityisavustajana.
Politiikka tarkoittaa minulle maailman tekemistä paremmaksi. Olen yhteistyökykyinen ja minulle politiikka tarkoittaa myös kompromisseja. Vasemmistolaisuuteen kuuluu kuitenkin asenne, että kompromisseilla on olemassa rajat, joita ei ylitetä. Tärkeimmin poliittista toimintaani ohjaavat arvot ovat oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja kaikkien ihmisten kunnioittaminen.
Yhteiskunnan ja valtion rooli on turvata ihmisten peruspalvelut, auttaa heikoimmassa asemassa olevaa ja pitää jokainen yhteiskunnan jäsen mukana. Hyvinvointivaltio on menestyksemme avain nyt ja jatkossa.
